Kissan sijoittaminen tarkoittaa sitä, että kissa muuttaa uuteen kotiin, mutta omistusoikeus säilyy sovitusti kasvattajalla tai aikaisemmalla omistajalla.

Sijoitussopimus tehdään, kun kasvattaja haluaa säilyttää tietyn kissan kasvatuksessaan, mutta ei esim. pysty sitä itse pitämään. Ostaja päätyy yleensä sijoituskissaan joko siksi, että hän haluaa tutustua kasvatustoimintaan kokeneemman kasvattajan avustuksella tai siksi, että sijoituskissa vaikuttaa näennäisesti ilmaiselta tai edulliselta. Todellisuudessa sijoituskissan ottaja sitoutuu erilaisiin kustannuksiin ja työmäärään, jolla kissan hinta korvataan kasvattajalle, joten ilmainen se ei ole.

Etukäteen on syytä aina tehdä tarkka kirjallinen sopimus kaikista sijoituksen ehdoista, jotta myöhemmin ei tulisi tarpeettomia erimielisyyksiä siitä, mitä on sovittu.

Kannattaa tutustua alempana sivulla oleviin tietopakettiin, Suomen Kissaliiton sijoituskissaoppaaseen ja sopimusmalleihin, jos harkitset sijoituskissan ottamista.

Mikä on sijoituskissa?

Sijoituskissa on kasvattajan omistama jalostuskissa, joka asuu muualla kuin kasvattajan luona. Kasvattajaa kutsutaan sijoitusasioissa kissan omistajaksi tai luovuttajaksi, kun taas henkilö, jonka luona kissa asuu, on kissan haltija tai vastaanottaja. Sijoituskissa voi olla naaras tai uros.


Miksi kissoja sijoitetaan?

Kissan sijoittaminen mahdollistaa kasvattajalle kissan käyttämisen jalostukseen ilman, että hän pitää kissan itse hallinnassaan ja asunnossaan. Sijoitustoiminta mahdollistaa kasvatuksen jatkamisen silloinkin, kun kasvattaja ei ota/jätä kyseistä kissaa omaan kotiinsa.

Sijoituskissan haltijan tulee ymmärtää, että kasvattaja on valinnut jalostukseen todennäköisesti parhaimman kissansa ja pyrkiä näin ollen olemaan kasvattajan luottamuksen arvoinen. Sijoituskodin on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla sijoituskissasta, sillä sen hyvinvointi on sijoituskodin käsissä. Sijoitukseen kuuluu olennaisesti hyvä yhteistyö ja informaation kulku osapuolten kesken.


Miten sijoitus käytännössä toimii?

Sijoitussopimuksia on hyvin monenlaisia. Sopimus on aina luovuttajan ja haltijan välinen asia, ja sitä voidaan muokata molempia osapuolia tyydyttäväksi. Sopimus on aina syytä tehdä kirjallisena ja siihen kannattaa lisätä lauseke, ettei kasvattaja tai haltija voi jälkikäteen yksipuolisesti muuttaa sopimuksen ehtoja. Sopimukseen kirjataan myös yleensä siirtokielto, eli sopimus on vain ja ainoastaan sen laatijoiden välinen. Sopimusta ei siis voi siirtää kolmannelle osapuolelle, kuten kasvattajan tai haltijan ystävälle.

Sijoitussopimuksen pohjana suositellaan käytettäväksi Kissaliiton sopimuspohjia (naaraskissan ja uroskissan sijoitussopimuspohjat, linkki alla), ja lisäehdoista sovitaan erillisellä sopimuksella.


Vakuusmaksu

Usein haltija maksaa kissasta vakuusmaksun, joka on kissan normaalia myyntihintaa alempi, esimerkiksi puolet myyntihinnasta. Vakuusmaksu yleensä palautetaan haltijalle sijoitussopimuksen ehtojen täytyttyä, ja samalla kissa siirtyy haltijan omistukseen, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu.

Jos sijoitussopimuksen ehdot eivät täyty sopimuksen päättyessä (eli kissa siirtyy haltijalle, vaikka pentuja ei ole syntynyt), ei vakuusmaksua palauteta.


Kulut

Kissan luovuttaja eli kasvattaja vastaa kissan kasvatuskäyttöön liittyvistä kuluista, kuten esimerkiksi jalostukseen vaadittavista testeistä tai synnytysongelmien aiheuttamista kuluista. Mikäli kasvattaja edellyttää kissan leikkautuksen ennen sijoitussopimuksen päättymistä, sovitaan kumpi osapuoli maksaa nämä kulut. Haltija vastaa kissan tavanomaiseen ylläpitoon ja terveydenhoitoon liittyvistä kuluista, kuten ruuasta, hiekasta ja rokotuksista.


Sijoitusnaaras

Sijoitusnaaras synnyttää joko omassa kodissaan tai kasvattajan luona. Monet kasvattajat sijoittavat naaraskissan vain sellaiseen kotiin, jolla on tarvittavat resurssit pentujen hoitoon. Kasvattaja saattaa haluta kissan synnyttämään valvonnassaan, jolloin kissa viettää 3- 4 kuukautta kasvattajan luona. Yleensä naaras sijoitetaan 1-2 pentueen ajaksi tai kunnes kissa tulee tiettyyn ikään.

Sijoitusehtojen täytyttyä ja/tai naaraan saavutettua sopimuksessa määritellyn iän, naaras siirtyy haltijan omistukseen.


Sijoitusuros

Uroskissa tulee sukukypsäksi 6 kk – 1.5 vuoden ikäisenä ja yleensä sitä pyritään käyttämään mahdollisimman pian jalostukseen. Uros sijoitetaan yleensä 1-3 pentueen ajaksi.

Etukäteen on hyvä sopia miten toimitaan, jos uros alkaa merkitä reviiriään tai mouruta häiritsevästi. Sijoitusehtojen täytyttyä tai uroksen saavutettua sopimuksessa määritellyn iän, kolli siirtyy haltijan omistukseen.


Mitä sijoituskissa ei ole?

Sijoituskissa ei ole ilmainen kissa. Vaikka kissasta ei joudukaan maksamaan täyttä hintaa tai vakuusmaksua ja vaikka kasvattaja korvaa jalostuskulut, kissasta koituvat kuitenkin samat normaalit ylläpitokulut kuin omasta kissasta.

Sijoituskissa ei ole haltijan oma kissa, vaan kasvattajan omistuksessa oleva kissa. Allekirjoittamalla sijoitussopimuksen haltija sitoutuu noudattamaan sopimuksen ehtoja. Mikäli haltija ei noudata niitä, kissa saattaa äärimmäisessä tilanteessa jopa palautua kasvattajalle.

Sijoituksen tarkoituksena ei myöskään ole, että kasvattaja saa kissalleen ja sen pennuille ilmaisen ylläpidon. Koska sijoitusehdot voivat vaihdella sopimuksen mukaan, mitään yksiselitteisiä ohjeita ei voida antaa. Pyydä sijoitussopimus hyvissä ajoin nähtäväksi etukäteen ja mieti, oletko ymmärtänyt kaikki ehdot ja ovatko ne sellaisia, joihin voit sitoutua. Jos joku kohta vaikuttaa epäselvältä, pyydä kasvattajalta tarkennusta. Ihan mihin tahansa ei kannata suostua.


Miksi ryhtyä sijoituskodiksi?

Sijoituskissa on hyvä tapa tutustua rotukissatoimintaan sekä kissojen jalostuskäyttöön. Kasvattaja huolehtii kasvatukseen liittyvistä käytännön asioista, kuten tarvittavista papereista, sopivan naaraan / uroksen etsinnästä ja uusien kotien löytämisestä syntyville pennuille. Sijoitusnaaraan kodin vastuulle jää yleensä pentujen päivittäisestä ruokinnasta ja hoidosta vastaaminen kasvattajan toimiessa tukena ja apuna neuvoineen.


Kuka voi toimia sijoituskotina?

Sijoituskotina voi toimia kuka tahansa, joka on valmis sitoutumaan sijoitukseen. Ollakseen hyvä sijoituskoti, ei tarvitse välttämättä olla kiinnostunut esimerkiksi näyttelytoiminnasta tai olla itse halukas kasvattamaan tulevaisuudessa. Sijoitus voi kuitenkin olla hyvä portti tiellä kasvattajaksi, kun kokeneemman kasvattajan avustuksella voi turvallisesti kokeilla, tunteeko toiminnan omakseen. Usein kasvattaja toivoo käytännön syistä sijoituskodin sijaitsevan mahdollisimman lähellä omaa asuinpaikkaansa. Hyvät välit ja toimiva yhteistyö kasvattajan kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä.


Muistilista sijoitussopimuksen laatimiseen:
– Ei yksipuolista muutosoikeutta
– Sopimuksen siirtokielto
– Vakuusmaksu / hinta
– Korvauksen suuruus, jos kissa kuolee tapaturmaisesti tai katoaa haltijalta
– Sopimuksen ehdot (esim. kuinka monta pentuetta) ja kesto
– Miten toimitaan, jos pentuja ei tule tai pentueessa on vain yksi pentu
– Miten toimitaan, jos elämä merkkailevan uroksen kanssa käy ylivoimaiseksi
– Miten toimitaan, jos kissa kuolee tai sen kasvatuskäyttö estyy
– Sijoituskissan sairastumiseen liittyvät kulut
– Vakuutus (vakuutusmaksujen ja mahdollisten korvausten jako osapuolten kesken)
– Kissan näyttelytys
– Astutus ja astutusmatkat
– Jalostukseen liittyvät kulut (jalostustestit, synnytysongelmat)
– Kissan tiineysajan hoitokulut
– Miten toimitaan hätätilanteissa (esim. keisarinleikkaus päivystysaikaan)
– Emon ja pentujen hoitokulut pentueen aikana
– Omistajanvaihdoksessa leikkaus (kuka maksaa) vai jalostusoikeuksilla siirtyminen
– Miten toimitaan sopimusrikkomustilanteessa
– Muut ehdot


Kissaliiton naaraan sijoitussopimus

Kissaliiton uroksen sijoitussopimus

Kissaliiton sijoituskissaopas